Paketista paljastuu, osa 13

Samalla kertaa, kun ostin Ommelliselta Raidat -trikoota, nappasin mukaani myös Dino -digitrikoota. Kuosin on suunnitellut Terhi Söderlund. Halusin ommella kankaasta veljenpojalleni housut, mutta jostain syystä sopivan kaavan löytyminen meinasi muodostua ongelmaksi. Ottobre ja Suuri Käsityö -lehtiä on sentään kertynyt melkoinen pino. Kaupassa käydesssäni satuin selaamaan Suuri Käsityö /2016 lehteä ja sieltä löytyi mielenkiintoinen kaava.

Sen verran sovelsin, että jätin taskut tekemättä. Aikaa oli jouluhässäkässä rajallisesti, joten en halunnut riskeerata, että menee säheltämiseksi. Lisäksi tein vyötärön siten, että ompelin kankaaseen leveän kuminauhan ja taitoin kankaan sen ympärille kaksi kertaa.

Koska tämä on viimeinen paketista paljastuu -postaus, niin kerron osan siitä, mitä itse sain lahjaksi. Täytyy sanoa, että läheiset ja ystävät tuntevat minut hyvin, sillä sain paljon itse tehtyä, muiden tekemää käsityötä tai itse tehtävää.

Nämä eivät olleet varsinainen joululahja. Äiti kaivoi esille laatikon, johon oli laittanut neulomuksiaan ja ihmetteli, että mitä näillekin tekisi. Veljen kanssa olimme, että "noo, mä otan ton ja ton..." Minä valitsin nämä ihanuudet.

Melkoisen läjän kaikkea ihanaa itse tehtävää sainkin. Kaksi käsityökirjaa, puisia puikkoja, kerroslaskurin, puikkomitan, puikkojen pitimen (johon voi asettaa keskeneräisen neuleen) ja setin pipon virkkaamista varten.

Osaan suuresti arvostaa myös lahjoja, jotka ovat käsityöläisten tekemiä. Heijastin, saippua ja hurmaavia koruja. Valonan koru on kuulemma hankittu Tampereelta ja oikean puoleinen koru on Hannan isän tekemä. Huomaattekos mistä se on tehty?

Tässä vielä pari lähikuvaa.

Lähikuvasta ehkä huomaatte, että koru on tehty puuväreistä.

Yhdestä paketista paljastui ystävän tekemät kynsikkäät.

Ihanat pöllöt ♥ Luulen, että tontut olivat näkövikaisia tänä vuonna. En ole ollut näin kiltti.

- Riikka