Paketista paljastuu, osa 11

Osassa kuusi kirjoitinkin siitä, kun tilasin Lankaideasta Manos Alegria -lankaa. Tilasin sitä kahdessa sävyssä. Lanka on 75 % merinovillaa ja 25 % polyamidia. Veljen tyttöystävä sai tästä salomoninsolmuilla virkatun kolmiohuivin.

- Riikka

Paketista paljastuu, osa 9

Sain rupupussissa kangasta, joka mielestäni sopii hyvin ystävälleni. Kangas on Ommellisen trikoota. Ompelin huivin ja siihen sopivan pipon. Huivissa on koristeena pom pom nauhaa.

Pipon rusetti on samasta kankaasta kuin huivi.

- Riikka

Paketista paljastuu, osa 6

Olin tilaamassa Lankaideasta virkkauslankaa pipojen koristeita ja avainnauhoja varten. Samalla silmäilin muitakin lankoja. Manos del Uruguayn Manos Alegria näytti niin kauniilta, että sitä ei voinut ohittaa. Lanka on 75 prosenttisesti merinovillaa ja loput polyamidia. Joululahjat olivat tilatessa mielessä ja tästä langasta tein pari huivia salomonin solmuilla.

Tilasin lankaa kahdessa sävyssä. Toisen huivin paljastan myöhemmin. Tämä päätyi ystävälleni.

- Riikka

Paketista paljastuu, osa 2

Tein ystävälleni aikanaan ruttupipon, jossa on rypytys toisella reunalla. Hän on joskus maininnut, että voisi haluta toisenkin samanlaisen ja siitähän se ajatus lähti tähän pakettiin.

Pipon kangas on Ommellisen luomutrikoota, joka on aivan ihanan tuntuista. Ompelin pakettiin myös kolmiohuivin ja tein tästä samasta kankaasta pipoon koristeeksi napit. Napeissa on neulakiinnitys, eli ne voi halutessaan poistaa.

Kolmiohuivin ja nappien kangas on myös Ommelliselta ja nimeltään Babushka Roses. Kuosin on suunnitellut Elina Antila. Huivin reunoihin ompelin pom pom nauhaa.

- Riikka

Kevään keskeneräisistä tuli kesän keskeneräinen

Osallistuin Silmukan saalistus -blogin kevään keskeneräiset -haasteeseen.

Kaapissani lojui kaksi työtä, joiden tekemiseen oli into lopahtanut. Tämä haaste olikin erittäin sopiva, sillä en tiedä milloin näihin olisi muuten tullut tartuttua. Haastoin itseni virkkaamaan loppuun varrasvirkkaus -huivin ja isoäidinneliövillatakin.

Aloitin huivista, sillä isoäidinneliöihin oli kyllästymisaste suurempi. Kun puuhaan ryhtyi, niin varrasvirkkaus muuttuikin ihan mukavaksi.

Ja jippii! Siitä tuli valmis!

Lankana huivissa on Novitan Huurre.

Sitten se isoäidinneliövillatakki. Hmmm... En onnistunut. Viihdyin liikaa korulaatikoilla ja ompelukoneen ääressä, että olisi aika riittänyt takin loppuun virkkaamiseen. Olen kuitenkin iloinen siitä, että villatakkikin on edistynyt. Olen virkannut paloja lisää ja saanut takakappaleen koottua. Lankana olen käyttänyt Louhittaren luolan Tuulen tytär -lankaa, joka on merinovillaa.

Matkan varrella ajatus muuttui, että jospa tekisinkin villaliivin. Sitten tämä saattaisi joskus valmistua, ennen kuin villatakin saaja kasvaa takista ulos =D Tämä tulee siis lapselle. Etupuolelle olen ostanut hakaset kiinnitykseen. Helmaan, etukappaleen reunoihin ja kaula-aukkoon ajattelin virkata pylväitä.

Kiitos Silmukan saalistus -blogille hienosta haasteesta!

- Riikka

PS: Yhtään ei mennyt viime tippaan!

Jättihuivi

Kun olimme lapsia, äidillä oli maatuskahuivi, jota aina ihailin. Äiti oli ostanut huivinsa nuorena joskus 70-luvun alussa, kun maatuskahuivit olivat muotia.

Äidin huivi pääsi meidän leikkeihinkin. Alkuperäistä huivia ei enää ole, mutta löysin valokuvia, joissa olemme veljeni kanssa pääsiäisnoitina. (Veli antoi luvan kuvan julkaisuun.)

Pehemiälle tuli myytiin hurmaavaa Babushka roses -trikoota, jota oli pakko saada. Äidin huivi toimi innoittajana ja ompelin trikoosta kolmiohuivin.

Ompelin huivin reunaan pompom -nauhaa, jota ostin Eurokankaasta.

- Riikka

Värihaaste - vastavärien voima

HommaHuone -blogin värihaasteen maaliskuun aiheena on vastavärit ja väripari mustavalkoinen. Melkein kiljuin riemusta, tämä oli minulle tähän mennessä mieluisin aihe.

Olin jo jonkin aikaa sitten leikannut valmiiksi Verson Puodin Jemma -joustocollegen. Tämänkin kuosin on suunnitellut Leena Renko. Kaavana käytin Ehtaa. Työ eteni leikkaamisesta ompeluvaiheeseen hitaasti, sillä mietin millä värillä toteutan hihansuut. Pohdin aluksi mustaa, mutta musta trikoo oli päässyt loppumaan kaapista. Samoin oli punaisen laita ja valkoinen tuntui jotenkin liian pliisulta. Halusin saada mekon valmiiksi ja tuijottelin kangaskasaani. Silmäni osuivat metsänvihreään trikooseen ja muistin värihaasteen maaliskuun aiheen. Siinäpä sopiva valinta! Myös hupun sisusta on vihreä.

Nappasiin kuvaan mukaan myös aiemmin tekemäni huivin, koska se sopi väriaiheeseen niin hyvin. Huivi on virkattu salomonin solmuilla Novitan 7 -veljestä langasta.

Kuvaus tapahtui taas maalla ja kuvat otti äiti.

Vastaväripareista juuri vihreä ja punainen on varmasti suosikkini, koska molemmat ovat lempivärejäni yksinäänkin. Kuten on jo useammin tullut mainittua, on inhokkivärini sininen. Kun ajatellaan vastaväripareja, ei sininen ja oranssi kuitenkaan kuulosta epämiellyttävältä. Jos oranssi olisi pääväri, voisi sininen antaa vaatteeseen ilmettä. Väripari mustavalkoinen taitaa itselle olla se vierain. Olen kuitenkin hiljalleen alkanut lämmetä näille väreille ja tilasinkin joulukuussa Verson Puodista monta metriä lempikuosiani Mummolan tuntu -joustocollegea. Ajattelin tehdä siitä mekon ja legginsit. Jospa ehtisin tekemään maaliskuun aiheeseen lisää ompeluksia!

Mukavaa maaliskuuta!

- Riikka

Kevään keskeneräiset -haaste

Törmäsin Silmukan saalistus -blogiin ja siellä kevään keskeneräiset -haasteeseen. Nurkissa lojuu parikin käsityötä, jotka voisivat jo valmistua. Niinpä ajattelin, että ehkäpä osallistumalla haasteeseen saisin uutta intoa näiden töiden tekemiseen.

Minun piti saada jo jouluksi valmiiksi villatakki isoäidin neliöistä. Huomasin silloin tehtävän mahdottomaksi, sillä paloja puuttui ja joulu läheni. Luovutin. Siinä jamassa palaset ovat edelleen.

Jospa näistä villatakki muotoutuisi?

Toinen työni on ollut kesken nolostuttavan kauan. Yli vuoden. Ja kyseessä on niinkin yksinkertainen juttu kuin kaulahuivi. Mikä oudointa, tästä on mielestäni tulossa kaunis. Käytössäkin olisi mahtava, sillä lanka on ihanan pehmeää. Postasin tästä kaulahuivista vuosi sitten pääblogimme puolella. Ja nyt huivi on edennyt näin paljon =D HÄVETTÄÄ!

Reppana on lojunut lattialla, tuolilla, laukussa ja vaikka missä. Aina jokin muu käsityö on mennyt edelle, mutta nyt lupaan välillä harrastaa varrasvirkkaustakin.

Kiitos haasteesta Silmukan saalistaja!

- Riikka

Ruskamekkoa pukkaa

Edellisessä postauksessa on kuva ruskamekostani. Äiti näki sen ja tahtoi itselleen samanlaisen. Äiti valitsi kankaaksi Kestovaippakaupan trikoon Jeans Knit. Niinpä eräänä lomapäivänä tassuttelin Kestovaippakauppaan hakemaan kankaan. Kangas on aivan ihana "livenä". Kaunis ja mukavan tuntuinen.

Äiti halusi myös huivin. Tein sen Pehemiän Hipun puutarha (PaaPiin Anniina Isokankaan suunnittelema) luomutrikoosta.

Mä niin ♥ Mummolan tuntu

Ihan ensimmäisen tilaukseni kangaskauppaan taisin tehdä Verson puodille. Tilasin sieltä mm. kangasta nimeltä Mummolan tuntu. Tämä on ehkä ihaninta ikinä!

Ensimmäisenä tein siitä itselleni legginsit. (Villasukat on äidin tekemät. Minähän en neulomista harrasta. En kyllä uskalla sanoa, että ikinä...)

Sitten halusin pirtsakan huivin.

Facebookin Ompeluelämää -ryhmässä useat päivittivät kuviaan tekemistään Ruska -mekoista. Aikani niitä tuijotettuani päätin itsekin tilata kaavan Pikku Piltistä. Kaavasta tuli yksi suosikeistani, mekkoja tulee varmasti monta. Kaapista löytyi Eurokankaasta ostettua mustaa joustocollegea. Koska en osaa olla pelkässä mustassa, ompelin hihoihin kappaleet Mummolan tuntua. Tähän mekkoon en laittanut kaavaan kuuluvaa tuubikaulusta.

Ihanimmasta ihanin kangas pitää käyttää viimeiseen palaan asti.

Vielä saatta pikkupala löytyä, jospa siitä saisi vaikka pipoon rusetin?