Perustimme aikanaan tämän alablogin sitä varten, että esittelemme täällä kaikkia muita käsitöitä kuin koruiluja. Pikkuhiljaa on alkanut tuntumaan, että kaksi blogia on kuitenkin sekava ratkaisu. Jatkossa kaikki käsityömme löytyvät siis blogista Korukoukussa.
Ei siis huolta, käsityöhulluus jatkuu edelleen, mutta nyt löydät kaiken yhden osoitteen takaa. Toivottavasti tämä on teille lukijoillekin mukavampi ratkaisu =)
Emme poista tätä alablogia (enkä tiedä onko se edes mahdollista), joten vanhat jutut löytyvät täältä.
Tervetuloa siis, uudet ja vanhat lukijat, Korukoukussa -blogin puolelle!
- Riikka
sunnuntai 13. elokuuta 2017
tiistai 1. elokuuta 2017
Osallistuinpa ompelukerhoon!
Verson Puoti on järjestänyt jo jonkin aikaa kuukausittain ompelukerhoja. Olen haaveillut osallistuvani. Nyt viimein toteutin haaveen, kun ajattelin, että lomalla varmasti ehdin ommella sovittuna aikatauluna. Heinäkuun ompelukerhon aiheena oli 100 paitaa puodista ja tehtävänä oli ommella peruspaita.
Olin ajatellut, että haluan ommella paidan itselleni. Niinpä hetken aikaa nieleskelin, kun avasin paketin ja näin minulle osuneen kuosin. Kuosi on kaunis, mutta että itselle! Tuumasin, että haasteet on tehty voitettaviksi ja päätin ommella itselleni yöasun. Se kun oli ollut suunnitelmissa muutenkin.
Paidan kaavana käytin Jujunan Hannaa.
Ompelun edetessä ihastuin kuosiin. Yllättäen sen onkin suunnitellut lempisuunnittelijani Leena Renko. Kuosin nimi on Ahman taika ja kangas on trikoota.
Kangasta jäi juuri shortsien etukappaleiden verran. Pääntien kanttasin pinkillä, koska shortseihin suunnittelin laittavani pinkin narun.
Shortsien kanssa homma ei mennyt kuin Strömsössä. Aivot on kesälomalla ja leikkasin sitten kappaleet väärin. Ei auta kuin tyytyä, sillä kangasta ei riittänyt uuteen kappaleeseen. Saa sitten nähdä tuleeko täydellisyyden tavoittelijalla nämä yllä pelkkiä painajaisia uniin!
Yritin myös hienosti laittaa sirkat, josta olisin narun pujottanut, mutta kehnosti kävi siinäkin. Kangas hajosi kaksi kertaa ja sitten luovutin, koska musta resorikin loppui. Ehkäpä ei ollut tarpeeksi malttia mukana tai riittävän tukevaa tukikangasta sirkkojen pohjalla. Niinpä tein sitten ihan tavalliset napinlävet.
Shortsien kaava on lehdestä Ottobre 2/2015, svetarishortsit.
Hyvää yötä!
- Riikka
Olin ajatellut, että haluan ommella paidan itselleni. Niinpä hetken aikaa nieleskelin, kun avasin paketin ja näin minulle osuneen kuosin. Kuosi on kaunis, mutta että itselle! Tuumasin, että haasteet on tehty voitettaviksi ja päätin ommella itselleni yöasun. Se kun oli ollut suunnitelmissa muutenkin.
Paidan kaavana käytin Jujunan Hannaa.
Ompelun edetessä ihastuin kuosiin. Yllättäen sen onkin suunnitellut lempisuunnittelijani Leena Renko. Kuosin nimi on Ahman taika ja kangas on trikoota.
Kangasta jäi juuri shortsien etukappaleiden verran. Pääntien kanttasin pinkillä, koska shortseihin suunnittelin laittavani pinkin narun.
Shortsien kanssa homma ei mennyt kuin Strömsössä. Aivot on kesälomalla ja leikkasin sitten kappaleet väärin. Ei auta kuin tyytyä, sillä kangasta ei riittänyt uuteen kappaleeseen. Saa sitten nähdä tuleeko täydellisyyden tavoittelijalla nämä yllä pelkkiä painajaisia uniin!
Yritin myös hienosti laittaa sirkat, josta olisin narun pujottanut, mutta kehnosti kävi siinäkin. Kangas hajosi kaksi kertaa ja sitten luovutin, koska musta resorikin loppui. Ehkäpä ei ollut tarpeeksi malttia mukana tai riittävän tukevaa tukikangasta sirkkojen pohjalla. Niinpä tein sitten ihan tavalliset napinlävet.
Shortsien kaava on lehdestä Ottobre 2/2015, svetarishortsit.
Hyvää yötä!
- Riikka
sunnuntai 23. heinäkuuta 2017
Lisää maksimekkoja?
Mitkä juhlat seuraavaksi keksisi, jotta saisi ommella vielä yhden maksimekon? Vai jokohan ne alkaisivat riittää, kun kolme olen tänä kesänä ommellut itselle. Äidillekin ompelin mekon Ommellisen Sademetsä digitrikoosta. Saapa nähdä muistaisinko kuvata vielä senkin esiteltäväksi.
Tänään vietettiin kotonakotona sukujuhlaa, johon ompelin mekon Ommellisen Lacebath -joustocollegesta. Kuosi on mielestäni ihana, ja mikäs ihme se onkaan, kun suunnittelijana on ollut Leena Renko.
Kaavana toimi jälleen vanha tuttu Suuri Käsityö 5-6/2015 maksimekkokaava.
Kyllä on syytä hymyillä, kun sivukohdistukset menivät niin hyvin. Ehkäpä alan myös ymmärtää, että olen lomalla, kun on viikko lomailua takana.
Eilen käytiin äidin kanssa poimimassa ruokapöytään luonnonkukkia. Minusta ne ovat niin kauniita. Kaupungissa lupiinit ovat vallanneet ihan liikaa tilaan päivänkakkaroilta ja muilta ihanuuksilta.
Pikkaisen taisi päästä kirosanoja suusta, kun aloin ompelemaan mekkoa. Tajusin leikanneeni kaksi etukappaletta. Onneksi takakappale ei poikennut muuten, kuin pääntie olisi ollut korkeampi. Mutta eipä tuo avarampi pääntie selässä maksimekossa haittaa lainkaan. Olisinhan voinut huijata, että vähän muokkasin kaavaa ;)
Toiset sanovat, että suku on pahin. Minun sukuni on onneksi ihana, ja oli mukavat juhlat.
- Riikka
Tänään vietettiin kotonakotona sukujuhlaa, johon ompelin mekon Ommellisen Lacebath -joustocollegesta. Kuosi on mielestäni ihana, ja mikäs ihme se onkaan, kun suunnittelijana on ollut Leena Renko.
Kaavana toimi jälleen vanha tuttu Suuri Käsityö 5-6/2015 maksimekkokaava.
Kyllä on syytä hymyillä, kun sivukohdistukset menivät niin hyvin. Ehkäpä alan myös ymmärtää, että olen lomalla, kun on viikko lomailua takana.
Eilen käytiin äidin kanssa poimimassa ruokapöytään luonnonkukkia. Minusta ne ovat niin kauniita. Kaupungissa lupiinit ovat vallanneet ihan liikaa tilaan päivänkakkaroilta ja muilta ihanuuksilta.
Pikkaisen taisi päästä kirosanoja suusta, kun aloin ompelemaan mekkoa. Tajusin leikanneeni kaksi etukappaletta. Onneksi takakappale ei poikennut muuten, kuin pääntie olisi ollut korkeampi. Mutta eipä tuo avarampi pääntie selässä maksimekossa haittaa lainkaan. Olisinhan voinut huijata, että vähän muokkasin kaavaa ;)
Toiset sanovat, että suku on pahin. Minun sukuni on onneksi ihana, ja oli mukavat juhlat.
- Riikka
sunnuntai 16. heinäkuuta 2017
Pukukoodina kesämekko
Juhlin eilen ystävieni kanssa syntymäpäiviäni hieman etukäteen. Pukukoodiksi keksin kesämekon, ihan vaan jotta olisi hyvä tekosyy ommella itselle uusi maksimekko. Vähän jännitti, että miten sitä tarkenee, mutta onneksi aurinko hoksasi, että nyt olisi syytä näyttäytyä.
Jyväskylässä oli torstaista lauantaihin Suomipop -festivaali, joten mikäpä olisi ollut parempi paikka juhlia. Ja paras päivä tietysti lauantai, jolloin yksi esiintyjistä oli Dingo. Fanitin Dingoa seitsemän vuotiaana ja täytyy kyllä sanoa, että kannatti odottaa keikkaa 33 vuotta. Oli oikeasti hyvä!
Kaavana käytin samaa kaavaa, jota olen käyttänyt maksimekkoihini ennenkin, eli Suuri Käsityö 5-6/2015 maksimekkokaavaa. Kangas on Ommelliselta. Pitäisi ottaa tavaksi kirjoittaa kankaan nimi ylös, koska en harmikseni sitä enää muista.
Oli ihana päivä mahtavien ystävien seurassa.
Jyväskylässä avattiin Sinooperi. Taidanpa heti huomenna pyöräillä sinne lahjakorttieni kanssa. Koska alkoi loma!
- Riikka
Jyväskylässä oli torstaista lauantaihin Suomipop -festivaali, joten mikäpä olisi ollut parempi paikka juhlia. Ja paras päivä tietysti lauantai, jolloin yksi esiintyjistä oli Dingo. Fanitin Dingoa seitsemän vuotiaana ja täytyy kyllä sanoa, että kannatti odottaa keikkaa 33 vuotta. Oli oikeasti hyvä!
Kaavana käytin samaa kaavaa, jota olen käyttänyt maksimekkoihini ennenkin, eli Suuri Käsityö 5-6/2015 maksimekkokaavaa. Kangas on Ommelliselta. Pitäisi ottaa tavaksi kirjoittaa kankaan nimi ylös, koska en harmikseni sitä enää muista.
Oli ihana päivä mahtavien ystävien seurassa.
Jyväskylässä avattiin Sinooperi. Taidanpa heti huomenna pyöräillä sinne lahjakorttieni kanssa. Koska alkoi loma!
- Riikka
lauantai 24. kesäkuuta 2017
Hyvää juhannusta!
Tänä kesänä olen viehättynyt maksimekoista. Yksi on nyt valmis, kaksi muuta on mielessä. Hihaton maksimekko on oikein oivallinen juhannusvaate, kun vetäisee villatakin päälle!
Kangas on Ikasyrin trikoota. Kaavana on Suuri Käsityö 5-6/2015 lehden maksimekkokaava. Jotta sain kankaan näin, että eriväriset pallot tulevat etu- ja takakappaleelle, jouduin tekemään takakappaleen kahdesta osasta. Toisaalta se näyttää notkoselälle vain sopivan.
Kuvat käytiin ottamassa Harjulla. Kaupunkijuhannus siis.
- Riikka
Kangas on Ikasyrin trikoota. Kaavana on Suuri Käsityö 5-6/2015 lehden maksimekkokaava. Jotta sain kankaan näin, että eriväriset pallot tulevat etu- ja takakappaleelle, jouduin tekemään takakappaleen kahdesta osasta. Toisaalta se näyttää notkoselälle vain sopivan.
Kuvat käytiin ottamassa Harjulla. Kaupunkijuhannus siis.
- Riikka
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)